“Hyville sisällöntuottajille löytyy aina kysyntää.” Onko tämä vain viestijöiden itse itselleen hyräilemä tuutulaulu tekoälyahdistuksen helpottamiseksi? Vai olisiko tässä jotain perää? Pohditaan, tule mukaan!
🤔 Tekoäly demokratisoi monen muun asian lisäksi viestintäosaamista. Taitavalla tekoälyn käytöllä kömpelöstäkin kirjoittajasta tulee vähintään ihan OK. Viekö tämä ammattiviestijän työltä arvoa? Mikä olisi ammattiviestijän rooli tällaisessa työskentelymallissa, jossa organisaation muiden asiantuntijoiden tukena onkin työpaikan oma viestintäbotti?
🤔 “Tekoälyllä tuotettu p*ska täyttää kohta kaikki kanavat, joten laadukas sisältö nousee kohinasta edukseen.” Jos nyt katsoo vaikkapa IG:n, TikTokin saati X:n kaltaisten alustojen sisältöä, niin meillä taitaa jo olla alustat täynnä kuraa 🙈 Tähän kohtaan sarkasmihuomautus, huomhuom!
Yritän tässä sanoa, että mitä se “laadukas” sisältö tarkoittaa – kontekstista riippuen varmaan vähän eri asioita. Laatu voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että sisältö on alustalle tarkoituksenmukaista ja yleisöä palvelevaa. Laadukasta sisältöä on mahdollista tuottaa sekä ilman tekoälyä että tekoälyn kanssa. Myös kuraa voi tuottaa tekoälyllä ja ilman. Tekoäly tuo tuotannon nopeuteen kierroksia.
💡Viestijöiden tuutulaulu ei ole ihan höpöhöpöä. Vain vähän muuttaisin sitä: “Ammattimaisille viestijöille löytyy aina kysyntää.” Tekoäly on hyvä sisällöntuottaja. Se tuottaa hyvää sisältöä, kun sitä ohjataan tarkoituksenmukaisesti.
👉 Ammattimaisen viestijän tärkeä tulevaisuuden (oikeastaan jo nykyisyyden) taito on tekoälyn taitava hyödyntäminen. Tämä ajatus vahvistui, kun se luki painettuna Jukka Niittymaan ja Vilma Luoma-ahon päätoimittamassa Tekoälykäs viestintä -artikkelikokoelmassa: “Taitavaa syötesuunnittelijaa eli promptaajaa, voidaan pitää taitavana viestinnän asiantuntijana.”
🤔 Mitä tapahtuu viestintäosaamisen arvolle, kun osa ammattiviestijöiden taidoista ulkoistetaan koneelle? Itse näkisin niin, että ammattiviestijällä säilyy edelleen moni oleellinen taito, jota koneella ei ole: tilannetaju, tunneäly, pelisilmä, merkitysten ymmärtäminen (kielimallit eivät ymmärrä merkityksiä), faktojen tarkistaminen.
☝️ Koneet haastavat ammattiviestijöitä nostamaan panoksia. Enää hyvä kirjoitustaito ei riitä. Lisäksi pitää olla strategisen, vähintään taktisen tason osaamista, taitoa hallita kokonaisuuksia, lukea pelikenttää, aavistaa tulevaa, visioida ja haistella sidosryhmien tuntoja.
☝️ No entäs se p*skan sisällön määrän lisääntyminen? Sitä on tuotettu ja tuotetaan ihan ilman koneitakin. Propagandaa, misinformaatiota ja disinformaatiota takuulla tullaan tuottamaan tekoälyn avulla. Se on entistä hienovaraisempaa ja taitavampaa.
Tämä korostaa ammattiviestijöiden tärkeyttä ja sitä, että meidän on pidettävä oma osaamisemme ajan tasalla ja huolehdittava, että myös organisaatioissamme ollaan ajan tasalla tekoälylukutaidon osalta. Tämä kietoutuu varautumiseen ja medianlukutaitoon, mutta myös vastuuseen: ei käytetä tekoälyä tuottamaan lisää mitäänsanomatonta organisaatiokuraa entistä nopeammin. Käytetään tekoälyä älykkäästi: sillä on mahdollista parantaa laatua, tehdä entistä räätälöidympää sisältöä sidosryhmille, analysoida dataa ja sitä kautta nojata päätökset tietoon ei mutuun.
Viestijä, olethan jo ottanut Jukan ja Vilman teoksen lukulistalle? Jos et, OTA! Sitä voi tilata Procomilta tai sen voi ladata Heldasta: https://helda.helsinki.fi/items/6a34dd70-a32c-4348-88d4-be8966c7f304
Mitä ajatuksia näistä pohdinnoista heräsi? Keskustellaan viestinnän tulevaisuudesta tekoälyn aikakaudella!
