Monikanavainen viestintä vaatii monikanavaista mittaamista ☝️ Sisällöntuotannossa osataan nykyään ottaa aika hyvin huomioon eri kanavien erityispiirteet. Monikanavaisesta mittaamisesta ei siltikään juuri puhuta. Viestinnän monipuolisuus tarjoaa mahdollisuuksia tavoittaa yleisö, mutta samalla se haastaa meitä raportoimaan yhtä monipuolisesti.
Viestintätiimeillä on useimmiten käytössään erinomaiset mittaamisen työkalut. Niitä ei kuitenkaan välttämättä hyödynnetä täysimääräisesti. Miksei?
1️⃣ Yleinen haaste on yksinkertaisesti osaamisen puute. Tiimissä ei ole ketään, kuka osaisi ja vieläpä haluaisi kollata sitä dataviidakkoa. Datan pureskelu vaatii perustaitojen lisäksi pikkuisen intohimoakin, koska se on toisinaan puuduttavaa kliksuttelua, tihrustamista, vertailua, pohdiskelua.
Kärsivällisyyden lisäksi pitää tietysti osata tulkita dataa, ymmärtää viestinnän perusmittaristo, osata muodostaa kokonaiskuva, muuntaa dataa yhteismitalliseksi ja käyttää ketteriä digitaalisia raportointijärjestelmiä.
Vaikka mittaaminen ja raportointi on välillä tylsääkin ja aikaavievää, vaatii sen laadukas toteuttaminen myös luovuutta! Miten esitän monimutkaista numeraalista dataa selkeästi ja ymmärrettävästi? Miten saan teknisesti toteutettua helppokäyttöisen raportointialustan?
2️⃣ Toinen haaste on tiedon sirpaleisuus ja tietynlainen epäjohdonmukaisuus. Tyypillinen tilanne on, että mediatiedotedata tulee lähteestä A, somedata lähteestä B, uutiskirjedata lähteestä C, verkkosivudata lähteestä D ja niin edelleen.
Jokaiseen järjestelmään pitää kirjautua erikseen. Jokaisella järjestelmällä on omat hienot dashboardit, jotka eivät tietenkään keskustele keskenään. Jokainen järjestelmä ajaa datan ulos omannäköiseensä taulukkoon – jos ajaa. Osa järjestelmistä ei edelleenkään edes mahdollista datan ajamista ulos taulukkoon eikä kaikilla ole mahdollisuutta esimerkiksi rajapintoihin.
Raportoijan painajainen siis.
3️⃣ Datavetoinen kulttuuri puuttuu. Tässä organisaatiot ovat hyvin eri kypsyysasteilla. Jotkut ovat jo pitkällä, toiset jopa haraavat vastaan.
Jos viestintää ei ole totuttu seuraamaan ja omaa toimintaa tarkastelemaan lukujen valossa, raportoinnin ja mittaamisen kulttuuriin rakentamiseen on varattava aikaa. Kuukausi ei sitten tähän riitä.
Oman toiminnan tarkastelu voi olla osalle kipeäkin paikka – tämä on otettava huomioon, kun uudenlaisia mittaamisen toimintamalleja pyritään tuomaan osaksi toimintaa. Toiminnan kehittäminen datavetoisesti voi vaatia hienotunteisuutta. Tässäkin on lopulta kyse ihmisten johtamisesta.
💡 Miten haasteet taklataan?
✔️ Hanki tiimiisi vaadittavaa osaamista. Palkkaa joku tai osta osaamista ulkopuolelta. Tarvitsette jonkun, joka ymmärtää sekä dataa että teknologiaa. Datan tulkitsemisen lisäksi suosittelen suunnittelemaan monikanavaisen raportoinnin ekosysteemin.
✔️ Rakentakaa helppokäyttöinen ja läpileikkaava ekosysteemi, jonka avulla saatte kattavan kuvan kaikesta siitä datasta, josta maksatte todennäköisesti tuhansia euroja vuodessa.
Askarrelkaa järjestelmä mieluiten jollekin pilvialustalle – ei Pertsan työpöydälle! – jonne on mahdollisimman avoin pääsy, vaikka ihan koko organisaatiolla.
✔️ Raportoimalla avoimesti rakennatte samalla kulttuuria, jossa viestinnän arvo ymmärretään. Jos kukaan ei tiedä, mitä viestintäyksikkö tekee ja minkälaisia tuloksia se saa aikaan, kukaan ei myöskään osaa viestintää arvostaa. Toiminnasta ja tuloksista kertominen lisää ymmärrystä ja pitkässä juoksussa kasvattaa arvostusta.
Jos tarvitsette tukea viestinnän raportointiin ja mittaamiseen, autan mielelläni! Lue lisää palveluistani tai ota yhteyttä.
