Kouvolan ja Kotkan kaupunkien OSKU – Osaava Kunta –hankkeen tavoitteina on varmistaa kuntien digitalisointikyvykkyys sekä kehittää kaupunkiorganisaatioiden työntekijöiden osaamista kuntapalveluiden digitalisoinnissa. Koska tekoäly on olennainen osa digitalisointia, järjesti OSKU-hanke Kouvolan ja Kotkan kaupunkien työntekijöille perustietämystä tarjoavan tekoälykoulutuksen.
Riskienhallintaa ja kokonaiskuva tekoälystä
Koulutuksen tavoitteena oli tarjota Kouvolan ja Kotkan kaupunkien työntekijöille kattava yleistietämys tekoälyn käytöstä sekä näkemystä siitä, kuinka tekoälyä voi käyttää prosessien kehittämisessä ja digitalisoinnissa.
Julkisen sektorin toimijana koulutustarpeessa korostui ymmärrys julkishallinnon säädöksistä ja tietoturvasta. Koulutuksen toivottiin esittelevän tekoälyn mahdollisuuksia työkaluina ottaen huomioon myös tietoturvan, riskien havainnoinnin sekä hyvän hallintotavan noudattamisen tekoälyn käytössä.
– Koulutuksen tuli olla järjestetty pienissä aihekokonaisuuksissa, jotka oli helppo sovittaa ihmisten kalentereihin. Toivoimme käytännönläheistä ja julkishallintoon sopivaa koulutuskokonaisuutta, joka antaa tarpeenmukaisen yleistiedon tekoälystä työkaluna, koulutuksen hankinnasta vastannut OSKU – Osaava Kunta –hankkeen projektipäällikkö Marika Terä kertoo.
Julkishallinnolle räätälöity koulutuskokonaisuus
Toteutunut koulutuskokonaisuus koostui kolmesta 45 minuutin osioista, jotka räätälöitiin kaupunkiorganisaation tarpeisiin sopivaksi. Koulutus pidettiin verkossa ja sen tallenteet jäivät organisaatioiden käyttöön.
Koulutuskokonaisuus alkoi tekoälyherätyksellä, joka esitteli niin tekoälyn julkiselle sektorille tarjoamia mahdollisuuksia kuin sen riskejä ja haasteitakin. Toisessa osuudessa osallistujat puolestaan näkivät käytännön esimerkkejä tekoälyn soveltuvuudesta julkisen sektorin työhön.
Viimeisessä osiossa osallistujille luotiin ymmärrystä siitä, mitä muutoksia tekoäly saattaa tulevaisuudessa tuoda julkisen sektorin työelämään ja tehtäviin. Koulutuskokonaisuuden toivottiin avaavan osallistujien ajatuksia tekoälystä ja sen mahdollisuuksille omassa työssä – organisaation tekoälylinjaukset, tietoturvallisuus ja riskit huomioiden.
Konkreettinen ja silmiä avaava kokonaisuus
Osallistujat kuvailivat koulutusta selkeäksi ja kattavaksi, mutta kohderyhmälle hyvin rajatuksi kokonaisuudeksi. Avoimissa palautteissa kerrottiin muun muassa seuraavaa:
“Erittäin hyvä ja konkreettisin tekoälyinfo mitä olen nähnyt.”
“Oli silmiä avaavaa nähdä käytännön esimerkkien avulla tekoälyn käyttöä ja samalla ajatukset tekoälyn hyödyntämiseen omassakin työssä saavat ihan erilaisen perspektiivin.”
Myös koulutuksen tilaaja oli yhteistyöhön ja koulutuskokonaisuuteen erittäin tyytyväinen. Koulutukseen osallistuttiin aktiivisesti, ja aihe herätti organisaatioiden sisällä toivottua kiinnostusta ja keskustelua.
– Pinja on helposti lähestyttävä ja vahva ammattilainen, joka esitteli käsitteet selkeästi ja helposti ymmärrettävästi. Hän on kompakti esiintyjä ja hän onnistui säilyttämään mielenkiinnon koko koulutuksen ajan. Pinjan kanssa projektin suunnittelu oli helppoa ja sovitut asiat pitivät, Marika Terä kertoo.
Riihimäen kaupunki on suuri työnantaja sekä ripeä ja rohkea toimija, joka haluaa ottaa uudet teknologiat ja tekoälyn mahdollisuudet hallitusti vastaan. Kaupunki tarjosi työntekijöilleen tekoälykoulutuksen, jonka avulla koko henkilöstö operatiivisen tason tekijöistä johtoryhmään sai tasaiset lähtökohdat tekoälyn aikakauteen siirtymisessä.
Koulutustarve läpi kaupunkiorganisaation – operatiivisesta strategiseen tasoon
Riihimäen kaupungin johtoryhmä tunnisti tarpeen tekoälyn perusteiden kouluttamiselle, kun henkilöstöllä huomattiin olevan hyvin eritasoista osaamista ja tietoa tekoälystä. Organisaation käyttöön oli tulossa erilaisia tekoälysovelluksia, ja johtoryhmä halusi koko henkilöstölle yhdenvertaiset lähtökohdat niiden käyttöön. Lisäksi koulutuksella haluttiin varmistaa, että henkilöstöllä on valmiuden noudattaa kaupungin tietoturvaohjeita ja eettisiä periaatteita tekoälyn käytössä.
Kaupunkiorganisaatiossa huomiotiin myös tekoälyn herättämät tunteet. Tuntematon tekoäly nosti esiin myös huolta oman työn muuttumisesta ja säilymisestä. Koulutuksella haluttiinkin hälventää tekoälyyn liittyvää pelkoa ja antaa esihenkilöille työkaluja muutoksen johtamiseen.
Sen lisäksi, että henkilöstön tiedon ja osaamisen tasoissa oli runsaasti vaihtelua, erosivat myös tehtävänkuvat ja tekoälyn käyttömahdollisuudet suuresti toisistaan. Riihimäen kaupungin sisäinen tarkastaja ja tietosuojavastaava Piritta Vesaniemi kuvaili koulutustarvetta seuraavalla tavalla:
– Tarvitsimme käytännönläheisen koulutuksen, joka antaa tekoälystä kattavan peruskuvan, ja jolle koko henkilöstö aina operatiivisista rooleista strategiselle tasolle voi osallistua ilman aiempaa kokemusta.
Räätälöity tekoälykoulutus julkisen sektorin hallintotapa huomioiden
Riihimäen kaupungin tarpeita varten räätälöitiin neljän koulutuskerran kokonaisuus. Kaksi ensimmäistä koulutuskertaa, tekoälyherätys ja promptipaja, järjestettiin koko henkilöstölle ja erityisesti hallinnon työntekijöille. Aloituskerrat tarjosivat perustietoa tekoälyn käytöstä julkisen sektorin hallintotavat huomioiden sekä käytännön tekoälykokeiluja.
– Pinja tunsi kaupunkiorganisaatiossa työskentelevät kohderyhmät ja käytti aikaa juuri meille sopivan koulutuskokonaisuuden räätälöintiin. Hän osasi tarjota meille sisältöä, joita emme itse olleet ymmärtäneet edes pyytää ja kuvaili tarkasti suunnittelemansa kokonaisuudet, Vesaniemi kuvailee.
Kolmas koulutuskerta tarjosi esihenkilöille ja johtajille tukea ja työkaluja muutoksen johtamiseen. Koulutuksen viimeinen osa puolestaan valmisti organisaation ylintä johtoa tekoälyn tehokkaaseen hyödyntämiseen, tekoälystrategian laatimiseen sekä riskien hallintaan.
– Kaikki kilpailuttamamme koulutuksen tarjoajat eivät olisi pystyneet kouluttamaan koko organisaatiota aina operatiiviselta tasolta strategiselle tasolle. Yksi koulutuskokonaisuuden merkittävistä hyödyistä oli se, että Pinja keräsi ymmärrystä organisaatiostamme ja vei viestiä eteenpäin esihenkilöiden ja johtoryhmän koulutuskerroilla, Vesaniemi toteaa.
Käytännönläheinen koulutus herätteli tekoälyn mahdollisuuksille
Koulutuskokonaisuus koettiin ennen kaikkea helposti lähestyttäväksi ja herätteleväksi. Osallistujien mukaan koulutuskokonaisuus oli selkeä ja käytännönläheinen sekä organisaation tarpeet huomioiva.
Koulutus toimi työyhteisössä keskustelun ja kokeilunhalun herättäjänä. Yhteisen tietotason saavuttaminen lisäsi tekoälyn kokeilun hyväksyttävyyttä ja helpotti tekoälyyn liittyvää kommunikointia.
– Koulutettavien oli helppo tarttua vieraisiinkin aiheisiin, kun Riihimäen kaupunki kytkettiin käytännön esimerkkeihin. Pinja suhtautui tekoälyyn jalat maassa –asenteella, mikä lievensi myös tekoäly-hypen luomaa huolta yhteisössä. Koulutuskokonaisuudet ja yhteistyö Pinjan kanssa olivat erittäin onnistuneita. Hän oli hyvin joustava ja selvitti aktiivisesti taustojamme ja tarpeitamme, toteaa Piritta Vesaniemi, sisäinen tarkastaja ja tietosuojavastaava, Riihimäen kaupunki.
Vesilaitosyhdistys on vesihuoltolaitosten toimialajärjestö, jonka tehtävä on edistää alan toimintaedellytyksiä ja vahvistaa jäsenistönsä osaamista. Sekä yhdistys että sen jäsenlaitokset tunnistavat hallitun tekoälyn käytön tärkeäksi osaksi vesihuoltoalan kehitystä, ja siksi yhdistyksen koulutuspäiville haluttiin järjestää käytännönläheinen oppimiskokonaisuus tekoälyn hyödyntämisestä asiantuntijatyössä.
Johtajien ja asiantuntijoiden tekoälyosaaminen ajan tasalle
Vesilaitosyhdistyksen tavoitteena oli tarjota jäsenorganisaatioidensa johtajille sekä hallinnon ja asiakaspalvelun asiantuntijoille napakka ja konkreettinen tekoälykoulutus osana kaksipäiväistä koulutustapahtumaa.
Koulutukset suunniteltiin eri ammattiryhmien tarpeiden mukaisiksi. Vesilaitosyhdistys kartoitti ilmoittautumisen yhteydessä sekä organisaatioiden johtajien että hallinnon ja asiakaspalvelun asiantuntijoiden kokemuksia tekoälyn käytöstä. Koulutuksella haluttiin tarjota ammattiryhmille tekoälyoppia, josta on käytännön hyötyä jokapäiväisessä työssä.
– Yhteistyön alkaessa omat toiveemme olivat jäsentymättömiä, mutta Pinja sai niistä hyvin kiinni. Hän kartoitti toiveemme, tarpeemme ja keräämämme taustatiedot, ja suunnitteli koulutuspäivillemme onnistuneet oppimistilaisuudet, Vesilaitosyhdistyksen koulutuspäällikkö Katri Henttonen kertoo.
Teoriaa ja käytännön tekoälyharjoituksia
Kahdelle eri ammattiryhmälle järjestettiin omat koulutuskokonaisuudet, jotka koostuivat teoriaosuudesta ja käytännön harjoittelusta. Vesihuoltoalan johtajien koulutuksen pääpaino oli luennossa, joka käsitteli tekoälyn käyttöä asiantuntijatyössä. Sihteerien ja asiakaspalvelijoiden koulutuksessa puolestaan painotettiin tekoälyn käytön harjoittelua.
1,5–3 tuntia kestäneissä koulutuksissa oli tilaa myös vuorovaikutukselle. Luennot herättivät keskustelua muun muassa tekoälyn käytön turvallisuudesta huoltovarmuuskriittisellä vesihuollon alalla.
– Halusimme koulutuspäiviimme puheenvuoron, joka antaa tekoälystä ja sen mahdollisuuksista realistisen kuvan sekä tarjoaa osallistujille arjen työtehtäviä helpottavia vinkkejä. Pinjan tuntemus julkisesta sektorista oli positiivinen lisä koulutuksiin, Katri Henttonen kuvailee.
Selkeä ja innostava tekoälykouluttaja
Koulutuksiin osallistujat kokivat luennot ja harjoitukset mielenkiintoisiksi ja onnistuneiksi. Yhdistyksen keräämissä palautteissa koulutuksen kerrottiin tarjonneen vinkkejä käytännön työhön ja lisäksi tekoälystä toivottiin lisää, osaamista syventävää koulutusta.
– Pinja on positiivinen ja selkeä kouluttaja. Hän kertoo asioista helppotajuisesti, käytännönläheisesti ja häntä on mukava kuunnella. Yhteistyö Pinjan kanssa oli miellyttävää, vuorovaikutteista ja kaikin puolin onnistunutta, Katri Henttonen toteaa.
